TARINAMME

Jokaisessa suurkaupungissa on paikkoja, joissa kaupungin historia muotoutuu. Helsingissä tällaisiin paikkoihin lukeutuvat nykyiset À La Kämp sekä Kämp Bar. Näiden ikonisten tilojen tarina on pohjimmiltaan Helsingin tarina.

Carl Kämpin hotellin avautuminen vuonna 1887 toi Helsinkiin modernin eurooppalaisen grand hôtellin, joka muotoili ympärilleen kehittyvää kaupunkia. Alusta asti Kämpin baarista ja ravintolasta tuli kaupungin eliitin luonnollinen kokoontumispaikka. Kulttuuripiirit, vaikuttajat ja valtiomiehet Helsingissä ottivat Kämpin omakseen. Suomen itsenäistymisen jälkeen Kämp kehittyi ylellisestä tapaamispaikasta kansalliseksi instituutioksi. Tai kuten hotellin 50-vuotisjuhlakronikassa kuvattiin: ”Vaikutusvaltaisten sielujen tapaamispaikka näillä main, kaikilta taloudellisen ja älyllisen elämän alueilta.”

Vuosisatojen ajan Kämpin ravintolan ja baarin seinät ovat todistaneet Suomen kulttuurisen ja poliittisen elämän kehittymistä. Otetaan esimerkiksi Symposium-piiri eli nuorten taiteilijoiden ja kirjailijoiden innokas ryhmä, joka oli sidoksissa liberaaliin ja kansallismieliseen ”Nuori Suomi” -uudistusliikkeeseen vuosina 1892–1895. Hotel Kämpin baaripöytien ympärillä liikkeen jäsenet puolustivat edistystä ja ilmaisunvapautta omaksuen uuden urbaanin kulttuurin, joka heijasti koko muuttuvaa kansakuntaa. Tähän sisäpiiriin kuuluivat maalari Axel Gallén ja hänen lähimmät ystävänsä, kuten säveltäjä ja kapellimestari Robert Kajanus sekä säveltäjä Jean Sibelius. Kolmikon lisäksi Kämpin iltaistuntoihin osallistui myös muita nuoria taiteilijoita, jotka edustivat kansan tulevaa kulttuurieliittiä. 

Ravintola ja baari olivat myös legendaarisen ”Sitruunapöydän” koti. Sitruunapöytä muodostui 1900-luvun alun hyvin toimeentulevien herrojen ja vakioasiakkaiden piiristä, jota yhdisti hyvä maku, nokkeluus ja hienostuneisuus. Vaikka herrat tulivat eri aloilta, he jakoivat elämäntyylin, joka oli kuin Kämp itsessään – hienostunut, kansainvälinen ja selkeästi helsinkiläinen. Tämän joukon keskeisiä hahmoja olivat varakas neuvosmies John Grönlund, liikemies Axel Ekström, kustantaja Reinhold von Willebrand, silmälääkäri Albert Nordman, matkailun pioneeri Ernst Lampén sekä taiteilijat Eero Järnefelt ja Väinö Blomstedt. 

Toisen maailmansodan aikana Hotel Kämp täyttyi kansainvälisistä toimittajista ja Kämpistä tuli elintärkeä keskus koko Suomen tarinan välittämiseksi maailmalle laajemmin. Rauhan palatessa Kämp kukoisti jälleen – sen ruokasalit ja baari ottivat takaisin paikkansa Helsingin sosiaalisen elämän sydämenä – vaikkakin vain lyhyeksi aikaa. Kämpin historian ensimmäinen luku päättyi 1960-luvulla, kun alkuperäinen rakennus purettiin. Tämän tilalle nousi uusi rakennus, jossa oli tarkoituksellisesti kopio vanhan hotellin julkisivusta – kunnioittava ele edeltäjälleen – vaikka sen tiloja isännöi nyt suuri kaupallinen pankki. 

“Axel Gallén, “Symposion” (1894). Pöydän ääressä taiteilija itse (ylin vasen), Robert Kajanus (keskellä), Jean Sibelius (oikealla), sekä säveltäjä Oskar Merikanto.”